maanantai 9. lokakuuta 2017

Hakoisten linnavuori, Janakkala



Keväällä lainasin kirjastosta Ilari Aallon ja Elina Helkalan tietokirjan Matkaopas keskiajan Suomeen. Kun samoilta tekijöiltä ilmestyi uusi teos Matka muinaiseen Suomeen, hankin sen omakseni. En niinkään pureutuakseni syvälle tieteeseen vaan löytääkseni mielenkiintoisia retkikohteita. Historia on aina kiinnostanut minua ja nyt voin tutustua siihen aidoilla tapahtumapaikoilla.

Erityisesti olen valinnut kohteikseni niin muinaiset kuin keskiaikaiset linnat ja linnoitukset. Hiljan poikkesin vaimoni kanssa Raaseporin linnassa ja tutkimme Hankoniemen linnoitusrakenteita. Lauantaina 7.10. kävimme tutustumassa Hakoisten linnavuoreen Janakkalassa. 


Matkallamme Hakoisten maille ajoimme Turengin ja Janakkalan kirkonkylän läpi. Turenki tarjosi opettajanurani enimmäisen työpaikan 1977-78 ja nyt olen ollut jo kuusi vuotta eläkevaarina, lähes historiaa siis itsekin. Tämän keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon hautausmaalle saattelimme muinoin silloisen vuokraisäntäni kasvattipojan Matin, todella järkyttävää. Nyt löysin kirkkomaalta myös ensimmäisen rehtorini Alpon haudan.


Tämä mahtava hautamuistomerkki kuuluu Hugo Standertsköldille, suurmiehelle ja Aulangon puistometsän luojalle.


Laurinmäen luonto- ja kulttuurialueelta, heti kirkolta etelään, löytyy vanha, suojeltu jättihonka,


parikin rauta-aikaista kalmistoa ja


uhrikivinä palvellutta kuppikiveä. Tällä valolla ja kosteana käsinhiotut kupit eivät erotu kuvassa kunnolla, mutta kolikot auttanevat hahmottamista.

Räikälänjoen länsi- ja maantien pohjoispuolelta löytyy Hangastenmäen linnavuori, joka jäi tällä kertaa sateisen sään vuoksi tutkimatta.


Tässä on varsinainen pääkohteemme, Hakoisten linnavuori.

"Hakoisten linnavuori eli Hakoisten linna on Janakkalan kunnassa Kanta-Hämeessä, Kernaalanjärven rantamilla Valtatie 3:n läheisyydessä sijaitseva Linnavuori. Linnan nykyiset rauniot ovat peräisin keskiajalta, mahdollisesti 1200-luvulta. Ajoitus on epävarma, koska arkeologisia tutkimuksia linnalla on toistaiseksi tehty vain 1900-luvun alussa."



Magnus von Wrightin kivipiirros Hakoisten linnavuoresta ja Hakoisten kartanosta vuodelta 1849. Ei ole vuodet suuresti näkymään vaikuttaneet. Kartanokin näyttää tänä päivänä kutakuinkin samanlaiselta.

Vuoren laelle johtaa vain yksi kulkureitti. Polulle pääset parkkipaikalta, joka on kartanoon johtavan lehmuskujan päässä ennen varsinaista piha-aluetta.


Tällainen on linna mahdollisesti joskus ollut. Päälinna on ollut vuoren laella, ja esilinna laakeammalla osalla rinteen puolinvälin paikkeilla.


Jossain vaiheessa polulle on aseteltu kivisiä portaita kulkua helpottamaan.

"Hakoisten linnan käytön ajatellaan usein alkaneen jo esihistoriallisella ajalla, mutta arkeologisessa aineistossa ei ole mitään tätä tukevaa. Hakoisten linnavuoren ja linnan suhteen on olemassa suuri määrä kertomuksia, tarinoita ja uskomuksia. Varsinaiset historialliset tiedot ovat kuitenkin vähäisiä. Arkeologisia kaivauksia on tehty vain 1900-luvun alussa silloisten eturivin tutkijoiden Hjalmar Appelgrenin, Juhani Rinteen ja Julius Ailion johdolla. Kaivausten löydöt ovat kuitenkin vaikeasti ajoitettavia, ja sijoittavat linnavuoren käytön vain laveasti keskiajalle Uudempien kaivausten puuttuessa voidaan käyttää lähteinä niin sanottuja kertovia historiallisia lähteitä, jotka nekin ovat monitulkintaisia.

Todennäköisimpänä pidetään, että linnavuorella olevat rakenteet ovat 1200-luvun keskivaiheilta, ehkä vasta 1300-luvun alusta. On arveltu, että Hakoisten linna olisi se linna, jonka Birger-jaarli rakennutti Hämeeseen Eerikinkronikan mukaan. Toisaalta on esitetty, että linnan olisivat ristiretkiaikana varustaneet saksalaiset. Saksan kielinen sana Hagen tarkoittaa aidattua linnoitusta ja Hämeen ensimmäiset voudit olivat kotoisin Saksasta."



Ylhäältä polun varrelta löytyy vaaka-asentoinen hiidenkirnu ja


kuluneen polun pohjalta tiilimurskaa.


"Linnavuoren huippu kohoaa nykyisin noin 63 metriä Kernaalanjärven pinnan yläpuolelle ja noin 140 metriä merenpinnan yläpuolelle. Varsinaisen linnavuoren vieressä ovat Hakoisten kartanon (ruots. Haga) rakennukset sekä viljelysmaat, jotka lienevät hyvin vanhaa maanviljelyskulttuurin aluetta.

Museoviraston mukaan Hakoisten ympäristö on Suomen merkittävimpiä kulttuurimaisema-alueita. Linnavuoren laelta avautuvat näkymät esteettömästi kaikkiin suuntiin."



"Esihistoriallisena aikana tämä Vanajaveden laaksossa sijaitseva linnavuori on erottunut selvästi ympäristöstään, kuten kaikki muutkin saman virran varrella olevat linnavuoret. Yleisesti uskotaan, että linnavuoret ovat olleet alueen asukkaiden pakopaikkoja levottomina aikoina ja vihollisten hätyytellessä asujaimistoa. Toisaalta Hämeestä on erään teorian mukaan jo esihistoriallisella ajalla lähtenyt kaksi maantietä kohti Suomenlahden rannikkoa, joista toinen on myöhemmin muotoutunut Hämeen härkätieksi.
Esihistoriallisena aikana linnavuorella tuskin on ollut paljoakaan pysyviä rakenteita. Niitä ei ainakaan ole säilynyt myöhemmille tutkijoille lähdemateriaaliksi."



Keskiajalta: "Rinteen suorittamien kaivausten ja tutkimusten mukaan vuoren laella sijaitsi kolmion muotoinen ja perustukseltaan suunnilleen 2,5 metriä paksu harmaakivinen ja osaksi ehkä tiilistä tehty kehämuuri. Tämä yhdistää rakenteet hyvin hämäläiseen keskiaikaiseen rakennusperinteeseen, ovathan Hattulan vanha kirkko ja Hämeen linna myös suurelta osin tiilirakenteisia. On arveltu, että muuri olisi ollut muutaman metrin korkuinen ja ylhäällä olisi sijainnut puolustuskäytävä. Oletetun portin tienoilta on tämä muurirakenne täysin hävinnyt. Muurin sisäpuolella, sen koilliskolkassa ovat säilyneet kaksihuoneisen rakennuksen perustukset, joka ovat kooltaan 27 x 12 metriä. Tämä on alkujaan ehkä ollut jopa kaksikerroksisen asuinrakennuksen perusta. Toisessa huoneessa on havaittu jäännöksiä tulisijasta, joka lienee ollut savupiipulla varustettu.

Päälinnan läntisestä kolkasta on löydetty erittäin pienen rakennuksen perustan nurkkaus. Rakennus lienee ollut kokonaan tai osittain tiilestä tehty. Juhani Rinne on arvellut tämä rakennelman olevan muuta rakennettua varustusta nuorempi ja ehkä olevan mahdollisen päätornin jäännökset. Nykyisin kaikki nämä jäännökset ovat maakerroksen peitossa ja paikalla kasvaa runsaasti puita ja pensaita."



Puiden lomassa pilkottaa kartanon päärakennus ja takana Kernaalanjärvi.


Nyt oli syksyn värit kohdallaan. Peltoa halkoo kartanoon johtava tie uusine lehmusistutuksineen.


Paikoin oli oltava varovainen, polku oli aika liukas.


Esilinnassa oli oma kaivo, joka on jo umpeutumut, mutta kosteassa maassa kasvaa moninaisia kasveja.
"Hakoisten linnavuoren alue on Suomen tunnetuimpia kulttuurikasvien kasvupaikkoja. Kasvillisuuskartoituksissa paikalta on todettu ainakin tummatulikukka (Verbascum nigrum), pölkkyruoho (Arabis glabra), nurmilaukka (Allium oleraceum) ja jänöapila (Trifolium arvense). Vuoren rinteillä ja rehevän lehtomaisessa esilinnassa kasvaa luontaisesti muun muassa metsälehmus (Tilia cordata) ja euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana)."




Vaikeata tästä on ollut vainolaisen hyökätä.


"Yleisesti voidaan todeta, että Hakoisten kartanon alueen asutuksen historia menee kauas menneisyyteen. Todelliset tiedot, joskin nekin hyvin puutteelliset ja hajanaiset, alkavat meillä vasta kun Hämeen aluetta pyritään liitämään osaksi Ruotsin vasta muodostunutta valtakuntaa. Tuosta ajasta voidaan yleistäen todeta, että Hakoinen on ollut ikimuistoisista ajoista lähtien rälssisäteri eli läänitykseen perustuva verovapaa tila ja keskiaikainen asumakartano. Sen myös todeltaan olleen myös kruununkartano."

Näin kerrotaan Häme-Wiki sivuilla ja sieltä löytyy laajempi kartanon historia, mutta se onkin jo toisen tarinan aihe.


Kartano on tänään yksityisenä kotina ja siellä harjoitetaan monipuolista maataloutta.


Viimeistä lainausta lukuunottamatta ne on noukittu Wikipediasta: Hakoisten linnavuori




2 kommenttia:

  1. Turengin vuokraisännän kasvattipoika oli vain 15-vuotias ja ehtii tulla läheiseksi Jussin kanssa siellä asutun yhden talven aikana. Vielä on tallella suruviesti, joka odotti hiihtoloman jälkeen pöydällä ja rippikuvakin Matista löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on niitä asioita, jotka pysyvät mielessä läpi elämän. Kävin myös ko. pihamaalla. Molemmat talot ovat pystyssä. Kuka lie siellä nykyisin asustaa. Soitin ovikelloakin, mutta ei ollut ketään kotona.

      Poista