lauantai 13. kesäkuuta 2015

Etelä-Konneveden kansallispuisto III

Etelä-Konneveden kansallispuisto, Keulatniemen lapinrauniot

Edellispäivän Muuratsalon retkeltä siirryttiin Rautalammille, mökille Konneveden rantaan. Nyt eilisen retken siirtymät tehtiin veneellä.


Kun Jatasta pitää huolta, palvelee hän kesäistä kulkijaa.


Järven länsirannalla Keulatniemessä sijaitsee muinaisjäännösrekisterin mukaan kolme varhaisrautakautista hautaa, lapinrauniota. Keulatniemen kärjen eteläisemmän laguunin hiekkarannalta nousee niemen korkeimmalle kohdalle tie.   Laella on syystä, jos toisesta heijastimin merkitty helikopterin laskeutumispaikka. Haudat sijaitsevat tästä parisataa metriä etelään. Kivirauniot on sijoittu kolmion muotoon.


Anssi oli löydöstä niin innoissaan, että pisti tanssiksi. Riemuitsin toki itsekin, mutta hillitysti ja vain sisäisesti.


Yksi raunioista.


Läheltä puiden välistä aukeni kapea järvimaisema.

 
 Rannanpuolen louhikosta löytyi muutamia onkaloita.


Vaimo soittaa: "Missä oot vielä? Täällä olis jo ruoka valmiina." Ja meillä oli tutkimusmatka vasta aluillaan. "Tuun iltasella", vastaa Anssi.


Lounas eli makkaranpaistoa Lapinsalossa.


Päivän reitiltä löytyi kolme kalasääsken pesää. Vain yksi niistä oli  tänä kesänä asuttu. Järvialueella on toistakymmentä pesäpaikkaa. Mikähän on pesinnän kokonaistilanne?


Matka jatkui lounaalta lounaaseen, jossa kohteena oli Kapealahti, kartalla erikoisen näköinen paikka. Lahden suulla sijaitsee Pöytäsaari, josta löytyi tällainen rapautumalla muodostunut kivihahlo. Järkäle on yli miehenkorkuinen.


Löydätkö tästä kivestä mitään hahmoa?


Ballerina


Sitten oltiinkin jo Kapealahdessa. Pieni on kaunista.


Anssin rymytessä rinteillä kivi- ja luolajahdissa jäin venevahdiksi, koska veneen kiinnittäminen oli hankalaa. Rannoilta löytyi yksityiskohtia kuvattavaksi vaikkapa vain veneestä.


Minimetsä


Onko karhu kotona?


Lintukuvaus jäi tällä retkellä vähemmälle. Kuikkia, kalasääskiä, lokkeja, tiiroja, telkkiä ja tämä koskeloperhe mm. nähtiin. Mutta vesilläkin on tänä kesänä niukemmin lintuja kuin normaalisti. Liekö säät syynä siihenkin kuten pienten hyönteissyöjien vähyyteen.

Kiitokset taas Anssille reilusta ja asiantuntevasta retkiseurasta. Ehkä seuraavaksi vastarannalle?

Täältä löydät: Keulatniemi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti